Kauhukeittiö á la Kipa saapi vähän jatkoa. Nevia kun on välillä vähän ronkeli-tonkeli, tosin nyt vanhempana oppinut kyllä aika monipuoliseksi tuon ruoan suhteen, mutta välillä - välillä jättää ruokaa kuppiin, jos joku ei ole kauheasti miellyttänyt.
Yksi Nevian lisuke lemppari on jauheliha. Nauta-, kalkkuna- tai kanajauhis kelpaa loistavasti. Mutta, annappa kanafileitä. Niitä sitten välillä syödään ja välillä jätetään. Nyt oli kaksi päivää peräkkäin kanafilettä. Ekana päivänä meni. Tokana päivänä oli syöty kaikki muut paitsi kanafileet jätetty. Pentele. Minä pistin pirruuttani sille kolmantena päivänä kanafilettä myös. Nyt oli kaikki syöty. Ilkeä täti -leima otsassa. Kjäh-kjäh-kjäh....
Tänään sai sitten naudan paistijauhelihaa kun oli kaikki syöty viime yönä.

Pakko myöntää että sama ruoka-kasvatus-metodi on ollut käytössä lapsosillakin. Pakko ei ole syödä, mutta samaa tulee sitten kun on nälkä.... Kjäh-kjäh-kjäh......

PS. Rakas Milli-kissani kyttää kokoajan tätä tietokoneen tuolia. Heti kun takapuoleni tästä nostan ylös ja käyn jossain, se tulee tähän penkille nukkumaan. Yrittää varmaan seurata siiliyhdityksen keskustelupalstaa.... 3 kertaa olen sen jo tästä häätänyt lyhyen ajan sisällä. Jos ei lapset ole valtaamassa tätä tietokonetta - niin kissa!